Yrityslabra

Tunnelmia ja katkelmia Yrityslabran ensimmäisten 217 päivän osalta

Yrityslabran alkutaipaleen ensimmäiset kuukaudet olivat yhteistyön synnyttämisen aikaa. Organisaatioiden muutokseenkin liittyen puhutaan aina 100 päivän ”kuherruskuukaudesta”. Sellainen oli varmaan käynnissä myös Yrityslabran osalta. Oli erittäin hienoa huomata, kuinka opiskelijat ja ohjauksesta vastaavat henkilöt opettelivat ja etsivät omia roolejaan. Suurin kunnia on annettava ensimmäiselle ryhmälle (, jota myös Alpha-ryhmäksi on nimitetty). Jälkeenpäin voidaan sanoa, että vain hulluimmat, rohkeimmat ja ennakkoluulottomimmat liittyvät ensimmäisenä Yrityslabran tiimiin. Oli nimittäin niin, että alkuvaihetta kuvasivat hyvin sanat ”ei muuten ole mitään käsitystä mitä tästä tulee…” ja näitä toistettiin useasti ensimmäisten viikkojen aikana. Syksyn osalta ryhmä pääsi käyntiin ja yhdessä rakennettiin ensimmäisiä toimintamalleja projektien läpiviemiseksi. Käytännössä saimme aloittaa melko rauhallisesti ja toimintaa ehdittiin pohtia. Syksyllä 2011 joukossa oli siis 14 opiskelijaa ja projekteja varmaankin 20. Olomme ja elomme oli siis jotenkin järjestyksessä. Nälkä kasvaa kuitenkin syödessä ja suunnitelman mukaan kevääksi tuli lisää opiskelijoita 12 (Beta-ryhmä), joista tosin vain noin puolet linkittyi aktiivisesti toimintaan. Keväällä meillä oli siis yksinkertaisella matematiikalla noin 20 opiskelijaa aktiivisesti tekemässä projekteja. Tässä vaiheessa projekteja tosin olikin jo 50-60 kpl, aiheiltaan ja tavoitteiltaan hyvin laajalla skaalalla. Eli ihmisten määrä lisääntyi hieman ja projektien määrä merkittävästi. Projektien sisällöt ja aiheet ovat kevään aikana olleet mitä tahansa markkinointisuunnitelmista, osaamiskartoituksiin ja käytettävyystutkimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Onpa meille tarjottu niin 18-metrisen veneen korjausurakkaa kuin levynkansien suunnitteluakin. Näihin emme tosin ainakaan vielä ole tarttuneet. Suurin oppi viime vuoden osalta olikin se, että syksyllä opittua ei voinut hyödyntää keväällä. Meidän niin hienot projektijohtamisen käytännöt ”hyytyivät” ja projekteissa pyrittiin vain selviämään.
Tärkeää on ollut havaita, että nykyinen opiskelijaporukka pystyy työskentelemään melkein paremmin kaaoksessa ja sekasorrossa. Vaikka opettajan (siis minun) mielestä pitäisi olla käytössä määritellyt mallit ja systeemit, niin opiskelijat eivät niistä piitanneet vaan tekivät erittäin hyvää työtä ilman niitäkin. Käytännössä opiskelijat oppivat paljon uusia taitoja markkinoinnista, tilaisuuksista, tutkimuksista ja ihmisistä. Kaikki tämä syntyi kun projekteissa kohdattiin yritysten asettamat tavoitteet, haasteet ja aikataulut. Laurean markkinoinnin kannalta on ollut loistavaa kuulla yritysten ja yhteistyökumppanien edustajien kehuvan opiskelijoiden työtä. Tämä on toistunut palavereissa Lohjan Liikuntakeskuksen, Lohjan kaupungin, Kannenjärven Opiston, E. Laiho Oy:n, Mikkelin Puhelimen, Olo-ravintoloiden ja jopa Laurean opettajien kanssa. Hienoa siis nähdä rohkean heittäytymisen tuottavan tulosta!
Vaikka haluan erityisesti nostaa esiin opiskelijoiden oppimisen, niin en voi välttyä ajattelemasta sitä kuinka paljon heidän toimintatapansa on murskannut ja muuttanut minun toimintatapaani. Olen siis oikeastaan suurin voittaja. Jouduinkin miettimään aikaisemmin oppimiani asioita ja toimintatapoja suhteessa ”uuteen maailmaan”. Tämä uusi maailma ei jää odottamaan määrittelyitä tai toimintamalleja vaan etenee, tekee, etsii ja löytää ratkaisuja. Hienointa on olla tässä mukana, edes jollain tavalla osallisena. Välillä on hengästyttävää nähdä mitä kaikkea opiskelijat kehittävät, toteuttavat, kyseenalaistavat ja muokkaavat. Ei tätä voi kuin ihaillen ja ylpeänä seurata!
Onko siis kuitenkaan tärkeää esittää niin paljon kysymyksiä ”Mitä me teemme, miten me etenemme, kuka, miksi…”. Voisimmeko vain ajelehtia, etsiä, löytää ja jopa oivaltaa…?
Maailma on selvästi muuttumassa, oletko valmis?

- Mika J. Kortelainen & Janika Kyttä